Investoidako kokemukseen vai potentiaaliin? Kas siinä vasta pulma.

Suurimmalle osalle on jo koulusta hyvin tuttu oppimis- tai kokemuskäyrä, joka kuvastaa osaamisen kehittymistä toistojen ja virheistä oppimisen kautta. Mitä enemmän kokemusta kertyy, sitä paremmaksi kyseisessä asiassa tulee. Tietyn teorian mukaan 10 000 tunnin jälkeen on asiassa ekspertti. Paradoksi on se, että mitä parempi olet tekemään asiaa tietyllä tavalla, sitä vaikeampi on kuvitellakaan tekevänsä sitä toisella tavalla – meistä lopulta tulee oman kokemuksemme vankeja. Toistamalla ja tekemällä samoja asioita yhä uudelleen, voimme kehittyä vain tiettyyn pisteeseen asti. Pystyäksemme kehittymään seuraavalle tasolle, meidän pitää uskaltaa kokeilla asioita, joista välttämättä kenelläkään ei ole kokemusta.

Yksilön näkökulmasta voidaan sanoa, että olemme kokemuksemme summa ja sen takia me kaikki elämme meidän subjektiivisen kokemuksen (esim laatikon) sisällä. Potentiaali taas sijaitsee laatikon ulkopuolella ja vaikka voimme tavoitella sitä itsenäisesti laatikon sisältä, niin ulkopuolinen näkökulma on todella arvokasta juuri potentiaalisten kehityskohteiden tunnistamisessa. Ajattele vaikkapa omia ydinosaamis- ja kehityskohteitasi, liian usein tarvitsemme apua niiden tunnistamiseen, koska kun kaikki on suhteellista, niin tyypillisesti väheksymme vahvuuksiamme ja heikkouksiamme. Sama pätee yritysten johtoon – omassa analyysissään johtoryhmä helposti yliarvottaa vahvuuksia ja mahdollisuuksia, mutta väheksyy heikkouksia ja uhkia. Oma-aloitteinen kasvu yleensä rajoittuu tekemään enemmän sitä samaa, kuin ennenkin; tehokkaammin ja laadukkaammin, suurempia ja suurempia laatikoita. Mutta entä, jos tulevaisuudessa ei enää kaivata laatikoita?

Laatikko on sinäänsä osuva vertaus kokemukselle, koska se on käytännössä yksinkertaisin ja pelkistetyin kolmiulotteinen muoto, mikä on olemassa. Kokemus edellä me teemme oletuksia ja stereotypioimme ja yksinkertaistamme asioita, jotta pystymme niihin keskittymään. Ongelma tulee, jos keskitymme niihin liikaa ja unohdamme kaiken muun. Organisaatioissa ongelmat kertaantuu, kun keskitytään liikaa yrityksen pelkistettyihin ja historiallisiin mittareihin (=KPI:t), ja koska “saat sitä mitä mittaat”, ja koska kannustin- ja organisaatiomallit rakennetaan niiden optimoimiseen, niin varmistetaan, että saadaan miltein pelkästään enemmän sitä samaa, kuin aina ennen – laatikoita.

Kaikista tärkeimmät asiat – niin siviilissä kuin yritysmaailmassakin – ovat kuitenkin vaikeasti mitattavia ja kuvattavia. Sen takia olen hyvin varma, että yksikään menestynyt yritys ei ole ajautunut unholaan tai menettänyt asemaansa markkinoilla, koska he eivät seuranneet tarpeeksi olemassa olevia KPI lukuja, vaan todennäköisesti juuri päinvastoin.

Laatikot voidaan ajatella kuvaamaan ihmisten lisäksi myös tuotteita ja palveluita.

Kokemus ja potentiaali ovat hyödyllisiä käsitteitä myös tiimi- ja yritystasolla. Yrityksissä määritellään usein ”parhaat käytännöt” ja päätetään, että tietyt toimintamallit ovat parhaimpia. Organisaatiot rakentavat rekrytointi-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmiä varmistaakseen, että ne saavat jatkuvasti parempia työntekijöitä tehokkaammin ja edullisemmin. Organisaatio on kuin iso laatikko, jonka sisällä on eri kokoisia laatikoita ja johon tuodaan uusia laatikoita, jotka ajan myötä kasvavat suuremmiksi. Mutta entä jos ajattelisimme, että voisimme olla enemmän kuin pelkkiä laatikoita?

Yksinkertaistaen voi ajatella, että kun investoi kokemukseen, ikään kuin lyö vetoa sen puolesta, ettei maailma muutu. Kun taas investoi potentiaaliin, niin uskoo siihen, että maailma muuttuu. Kumpikaan ääripää ei kuitenkaan ole ihanteellinen, vaan ihmisten ja yritysten on löydettävä sopiva tasapaino kokemuksen ja potentiaalin välillä. Paradoksi niiden välillä on, että meidän tulee oppia virheistämme, mutta jos keskitymme ainoastaan virheiden välttämiseen, niin emme enää uskalla tehdä uusia virheitä ja se on ainoa tapa kasvaa.

Tasapainon tavoittelu on kaikista tärkeintä, mikä organisaatio tasolla tarkoittaa jatkuvaa kehittymistä ja kasvua. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että todellinen kasvu tapahtuu ainoastaan epämukavuusalueella. Tämän takia on paradoksaalista ajatella, että voisi samanaikaisesti kehittyä (kokemus) ja kasvaa (potentiaali).

Tulevaisuudesta on tullut yhä vaikeammin ennustettavaa. Neljäkymmentä vuotta sitten pystyttiin aika turvallisesti ennustaa, miltä bisnes näyttää ja mitä osaamista tarvitaan esimerkiksi viiden vuoden päästä, mutta nykyään ei voida turvallisesti olettaa edes kahden vuoden päähän. Tästä syystä meidän ei enää kannata nojata liiaksi kokemukseen, vaan investoida enemmän potentiaaliin. Suurille yrityksille tämä tarkoittaa käytännössä asennetta: “try to think and be more like a startup.” Toisaalta taas startupien tulisi oppia enemmän organisaatioilta, ja panostaa myös kokemuksen tuomaan asteittaiseen kasvuun, sekä erityisesti varmistaa, että ne pystyvät nopeammin tuottamaan oikeaa tulosta.

Lenzin konseptin ytimessä on tämän tasapainon tavoittelu. Kumpikin osapuoli on oikeassa omasta näkökulmastaan, mutta ihanteellinen ratkaisu löytyy aina niiden väliltä – ja siihen päästään ainoastaan tekemällä yhteistyöllä. Perspektiivi on myös hyvä sana kuvastamaan potentiaalia, mitä voimme toisillemme antaa – Ihmisiä voidaan kokemus edellä kouluttaa, mutta kasvu tapahtuu aina omalähtöisesti ja sitä mahdollistetaan potentiaali edellä tuomalla uutta perspektiiviä. Suurin arvo ja kasvu potentiaali piilee siinä, mitä nuoret voivat opettaa vanhemmille, organisaatiot startupeille ja toisinpäin.

Perinteiset konsultointiyritykset erikoistuvat kokemuksen hyödyntämiseen ja tarjoavat todistetusti toimivia ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä asiakkailleen kokemukseen perustuen. Lenz erikoistuu potentiaalin hyödyntämiseen ja lean startup-menetelmällä ratkaisee ongelmia ja tavoittelee mahdollisuuksia tulevaisuus edellä – learning as we go. Meidän näkökulmasta kaikkien yritysten pitäisi kehittyä ketterämmäksi ja tulevaisuusorientoituneemmiksi ja siihen muutokseen Lenz on ideaalinen kumppani.

Lens tarkoittaa englanniksi linssiä ja lause: “looking through that lens”, kuvastaa asian tarkastelua toisesta näkökulmasta, eli perspektiivistä. Todellisuudessa kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja sen takia kaikki päätökset ja investoinnit tulevaisuuteen liittyen ovat oletuksia ja mikään ei ole 100% varmaa. Mikäli haluaa lisätä todennäköisyyttä olla oikeassa ja pysyä kehityksessä mukana, niin tärkeimpiä päätöksiä kannattaa tarkastella useammasta eri näkökulmasta.

“Nuoret ovat tulevaisuus” sanan varsinaisessa merkityksessä. On myös tutkimuksellisesti todistettu, että mitä me vanhemmat joudumme tulevaisuudesta ennustamaan, niin nuoret edustavat sitä, ja ovat sen takia todennäköisemmin tulevaisuuteen liittyen oikeassa. Lenz erikoistuu potentiaalin ja nuorten osaamisen hyödyntämiseen, sekä tulevaisuuden ymmärtämiseen. Lenz tarjoaa yrityksille linssin tulevaisuuteen ja yhdessä varmistamme, että asiakkaidemme toivoma tulevaisuuden visio toteutuu.

Kiinnostuitko palveluistamme? Varaa tapaaminen ja lähdetään yhdessä rohkeasti ja kunnianhimoisesti tavoittelemaan merkityksellistä muutosta maailmaan.